Satavuotias talo

 

Rautatievirkamiehistön talo

Nurmeksen Museon luvalla: Talo ennen isoa remonttia 1975

 

Nurmekseen rakennetttiin vuonna 1909 asuinkasarmi rautatieläisille. Kasarmiin tuli 6 huoneen ja keittiön kokoista asuntoa perheille sekä 2 huoneen ja keittiön asunto ratamestarin perheelle. Erikseen rakennettiin sen ajan tyyliin ulkovessat ja puuliiterit jokaiselle perheelle sekä kunnon maakellarit. Pihan perälle tehtiin yhteiseen käyttöön sauna, pesutupa ja leivintupa. Leivintuvassa oli iso leivinuuni, ja isossa saunassa oli iso puulämitteinen kiuas. Saunan ja veturitallien välissä oli valtava halkovarasto, josta otettiin halot vetureille.

Pihalla oli kasvimaat jokaiselle perheelle.
Kuulostaa idylliseltä? Yhteisöillä on myös varmaan ollut omat pienet ongelmansa. Lapsilla oli varmaan hauskaa leikkiä isolla pihalla lasketella liukumäkeä kellarin katolta, leikkiä halkopinojen takana piilosta, vinkkiä ym.

Tässä Pirjo Harjun muistelmia:

Hei tässä vähän historiaa Harjun Pirjolta, ajattelin kirjoittaa ne nyt muistiin ettei unohdu. Äitillä olisi varmaan paljon kerrottavaa ja voin kirjoitella niitä halutessanne jatkossakin jos haluatte kuulla elämästä kasarmeilla: äitii kertoili, että asuessaan lapsena ja nuorena kasarmilla jokaiselle perheelle annettiin saunanlämmitys- ja pesuvuorot. Saunaa oli lämmitettävä koko päivän, sillä suuri kiuas oli kertalämmitteinen. Sauna lämmitettiin veturinkuljettajille jotka saapuilivat asemalle pitkin iltaa. Kun viimeinen junamies oli saunonut täytyi vastuussa olevan perheen pestä sauna. Tellervo Nieminen oli ollut tarkka pesemisestä. Lauteet oli pesty ylä- ja alapuolelta kuumalla vedellä huolellisesti. Kun sauna oli pesty, pesijät peseytyivät itse ja kun kaikki oli valmista kello oli jo neljä aamuyöstä. Saunanpesun jälkeen Tellervo oli varannut pullaa tai marjapiirakkaa jotka oli nautittu kahvin kanssa ennen nukkumaan menoa. Se oli erityistä.

Saunassa oli myös leivintupa, johon rautatieläisten vaimot olivat yhdessä kokoontuneet leipomaan. Jokainen toi omat taikinansa. Holopaisen Martta tuotiin Porokylän asemalta resiinalla taikinoineen. Naiset auttoivat toisiaan ja leivintuvassa oli ollut aina hauskaa ja paljon meteliä.

Siinä varaston kadunpuoleisessa päässä oli jollakin asukkaalla kaksi lehmää ja kanoja. Kahden kellarin eteisessä on ollut pienet kaminat joita on lämmitetty ettei kellarissa olevat juurekset jäätyisi talvipakkasella.

Rautatievirkamiehet ja heidän perheensä.

Rautatievirkamiehet ja heidän perheensä.

kuva: Meeri Heikkinen, Nurmeksen Museon luvalla

 

 

 

5 vastausta artikkeliin ”Satavuotias talo

Kommentointi on suljettu.